Tuottavuus ja työkyky
Oma kohtainen kokemus on, että työnantajan tahtotila on, että työntekijä on tuottava. Tuottavuus viittaa siihen, kuinka tehokkaasti ja tuloksellisesti henkilö suoriutuu työstään. Tuottavuus on tärkeä mittari niin yksittäisen työntekijän kuin koko organisaationkin kannalta. Korkea tuottavuus voi johtaa parempaan tulokseen ja kilpailukykyyn, kun taas alhainen tuottavuus voi aiheuttaa taloudellisia ja toiminnallisia haasteita. Työntekijän tuottavuuteen vaikuttaviksi tekijöiksi esitetään esimerkiksi työolosuhteet, kouluttaminen, motivaatio, työvälineet ja johtaminen. Mistään en löytänyt mainintaa tai muuta esille nostoa, että työntekijän tuottavuuteen vaikuttaa ravitsemus. Työkykyyn esitettiin samoja tekijöitä, kuin työntekijän tuottavuuteen. Jälleen ravitsemus loisti poissaolollaan.
Ruokavirasto (2024) toteaa ravitsemuspolitiikan päätehtäväksi ”Edistää ja suojata väestön terveyttä ja parantaa ihmisten elämänlaatua kaikissa elämän vaiheissa sekä vähentää sairauksia terveyttä edistävän ruokavalion ja elämäntapojen avulla”.
Ravitsemuspolitiikka vaikuttaa merkittävästi työntekijöiden tuottavuuteen ja työkykyyn. Hyvä ravitsemus edistää terveyttä ja hyvinvointia, mikä puolestaan parantaa työntekijöiden suorituskykyä ja jaksamista (Ruokavirasto 2023). Organisaation ravitsemuspolitiikka voi myös luoda terveellisiä käytäntöjä ja asenteita ruokailuun. Tasapainoinen ja ravitseva ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa päivittäisiin tehtäviin. Työntekijät, jotka saavat tarpeeksi energiaa oikeista ravintolähteistä, voivat ylläpitää parempaa keskittymistä ja tehokkuutta työssään. FinRavinto 2017 -tutkimuksen (Valsta ym. 2018) mukaan työikäisten päivittäinen energiansaanti on alle saantisuosituksien. Kun aliraportoijat on poistettu laskelmista, energiansaanti on saantisuosituksien alarajalla. Ruokavalion laatu vaikuttaa aivojen toimintaan ja kognitiivisiin kykyihin. Esimerkiksi verensokerin tasapainon ylläpitäminen auttaa vähentämään väsymystä ja parantamaan keskittymiskykyä.
Ravitsemuspolitiikka voi tukea terveellisen painon ylläpitämistä. Ylipaino tai lihavuus voi vaikuttaa kielteisesti työkykyyn ja lisätä terveysongelmien riskiä. Ravitsemuksen rooli painonhallinnassa on keskeinen. Esimerkiksi tarjoamalla terveellisiä vaihtoehtoja työpaikan ruokaloissa tai kannustamalla taukoihin voi edistää terveellisiä ruokailutottumuksia.
Ravitsemuksellisesti monipuolinen ruokavalio antaa keholle tarvittavia ravintoaineita ja auttaa välttämään puutostiloja. Tämä voi edistää työntekijöiden terveyttä ja vähentää sairauspoissaoloja. Työntekijöille tarjottava koulutus ja tietoisuus ravitsemuksesta auttaa heitä tekemään parempia ruokavalintoja ja ymmärtämään, kuinka ravinto vaikuttaa heidän terveyteensä ja työkykyynsä. Terveellinen ravitsemuspolitiikka edistää työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia, mikä puolestaan parantaa heidän tuottavuuttaan ja työkykyään. Organisaatiot voivat tukea tätä tavoitetta tarjoamalla terveellisiä ruokailuvaihtoehtoja, tarjoamalla koulutusta ja tiedotusta ravitsemuksesta sekä luomalla terveyttä tukevia työilmapiirejä. Työnantajat, joilla on oma henkilöstöravintola, voivat tehdä ravitsemussitoumuksen (Ruokavirasto 2023).
Työnantajille koulutusta ja opastusta terveellisen ravitsemuksen vaikutuksesta työntekijän työvireyteen ja työhyvinvointiin. Työnantaja ei voi puuttua yksilötasolla elämäntapoihin, mutta työantaja voi edesauttaa ja motivoida työntekijöidensä ruokailutottumuksia terveellisempään suuntaan. Jos työnantaja ei ymmärrä ravitsemuksen vaikutusta työntekijän työvireyteen ja työhyvinvointiin, eivät työntekijät saa kolutusta ja opastusta aiheesta, jolloin tuottavuus ja työkyky on ei parane, vaan voi jopa heiketä.
Työntekijöille koulutusta ja opastusta terveellisen ravitsemuksen vaikutuksesta työssä jaksamiseen. Painopiste ateriarytmissä, annoskoossa, lautasmallissa ja sydänystävällisessä ruoassa (Työterveyslaitos 2023). Esitteiden jakaminen ravitsemuksen vaikuttamisesta ei ole hyötyä, koska esitteitä ei juurikaan lueta. Koulutus pitää järjestää neutraalissa ympäristössä konkreettisin esimerkein ja havainnollisesti. Neutraali ympäristö on työalueen ulkopuolella esimerkiksi koulutuksen antajan tiloissa. Työpaikalla annettava koulutus ei ole häiriötön, koska tällaisesta tilasta voi poistua helposti vedoten työtehtävään tai tietokone on jatkuvasti auki edessä, jolloin keskittyminen koulutukseen kärsii.
Suomessa vuorotyötä tekee noin 20–25% palkansaajista ja noin 15% palkansaajista tekee yötyötä (Duodecim 2023). Vuorotyön tekijöiden kohdalla työnantajan ravitsemuskoulutus ja opastus on erittäin tärkeää. Koulutuksen ja opastuksen tulee olla konkreettista ja perusteltua. Jos työpaikalla on avoinna oleva henkilöstöravintola, pitää tarjottavan ruoan tukea vuorotyöntekijän jaksamista. Tarjolla tulee olla välipaloja ja ruoka-annoksia. Jos avoinna olevaa henkilöstöravintolaa ei ole, työnantajan tulee tarjota ennakkoon tilattuja välipaloja ja ruoka-annoksia työntekijöiden saataville.
Useammat väitteet perustuvat henkilökohtaiseen kokemukseen usean kymmenen vuoden työkokemuksen perusteella sekä toimistotyöstä että vuorotyöstä.